Pihaviljely

pihaviljely

Ruuan kasvatus omalla pihalla

Pienelläkin pihalla mahtuu kasvattamaan monenlaisia vihanneksia ja marjoja. Jos pihaan mahtuu vain yksi puu, niin miksei se olisi omena, luumu tai kirsikka? Ensimmäiset viljelykset voit istuttaa ruukkuihin ja säkkeihin. Innostuksen kasvaessa kannattaa harkita kasvimaan perustamista tai kasvihuoneen hankintaa. Ruuan kasvattaminen omalla pihalla on parhaimmillaan koko perheen yhteinen harrastus, johon lapsetkin osallistuvat mielellään.

Pikavinkit

  • Kylvä nopeakasvuista lehtisalaattia kukkapenkin aukkopaikkoihin
  • Perusta minikasvimaa lavakaulukseen
  • Kasvata tomaatteja lämpimällä seinänvierustalla
  • Istuta koristepensaiden tilalle tai lisäksi marjapensaita
  • Istuta ainakin yksi hedelmäpuu
  • Hanki kasvihuone

Suosittelen pihaviljely ihan jokaiselle. On tosi mahtava fiilis, kun salaattitarpeet ja juurekset voi hakea omalta pihalta suoraan pöytään. Ja mikä parasta, itse kasvatettuja kasviksia syödessä tietää taatusti mitä suuhunsa laittaa!

 

Kasvimaan perustaminen


Kasvimaan perustaminen kannattaa, jos haluat kunnon sadon ja sinulla on riittävästi aikaa hoitaa viljelyksiäsi. Kasvimaalla voi kasvattaa mitä tahansa avomaaviljelyyn sopivia lajeja. Yleisimmät viljelykasvit ovat peruna, porkkana, sipulit, punajuuri, kaalit, herneet, pensaspavut, avomaankurkku, kurpitsat sekä lehtivihannekset, kuten salaatti ja pinaatti.


Mihin kasvimaa kannattaa sijoittaa?


Perusta kasvimaa (tai lavatarha) valoisaan ja tuulilta suojaiseen paikkaan. Auringon tulisi paistaa kasvinmaalle 7–8 tuntia päivässä. Kasvimaa ei sovi isojen puiden lähelle, sillä ne varjostavat ja imevät maasta kosteuden.


Kasvimaa vai lavatarha?


Perinteinen kasvimaa kannattaa perustaa vain jos perusmaa on hyvälaatuista multamaata ja rikkaruohoja on vähän. Savi- tai hiekkamaalle on helpompi perustaa lavatarha eli rakentaa laudoista tai valmiista lavakauluksista kohopenkkejä ja täyttää ne uudella, puhtaalla mullalla. Laita lavojen pohjalle  suodatinkangas tai paksu kerros sanomalehteä ehkäisemään juuririkkakasvien kasvua.


Muista viljelykierto


Kasvimaassa ja lavatarhassa kannattaa huomioida vuoroviljely eli samaa kasvia ei kasvateta samassa paikassa joka vuosi.

Mikä hedelmäpuu kotipihalle?


Omenapuu kuuluu suomalaiseen pihaan, mutta omppupuun istuttajan on hyvä muistaa, että puu vaatii vuosittaista hoitoa. Jos hedelmäpuun leikkaaminen tuntuu vaikealta, kannattaa ehkä valita vähemmän saksimista vaativa luumu- tai kirsikkapuu. Päärynäpuu sopii lämpimälle ja tuulensuojaisalle pihalle, jossa on paljon tilaa. Hedelmäpuuta valitessa kannattaa kiinnittää huomiota menestymisvyöhykkeeseen ja lajikkeeseen.


Omenapuun valinta


Omenapuuta valitessa kannattaa kiinnittää erityistä huomiota lajikkeeseen. Toiset lajikkeet tuottavat melko hyvin satoa yksinkin, toiset lajikkeet vaativat toisen puun pölyttäjäkseen. Omenapuu koostuu niin sanotusta perusrungosta ja jalo-osasta. Perusrunko määrittää sen, kuinka suureksi puu kasvaa. Hyvin pienelle pihalle kannattaa valita hillittykasvuinen lajike.


Omenoiden kypsymisajoissa on lajikekohtaisia eroja. Jos haluat syödä omenoita suoraan puusta loppukesällä, hyviä lajikkeita ovat mm. ’Huvitus’, ’Pirja’ ja ’Valkea kuulas’. Syyslajikkeet, kuten ’Punakaneli’, ’Pekka’ ja FinE-lajike ’Sandra’ valmistuvat syyskuun puolivälin paikkeilla. Talvilajikkeet ’Lobo’, ’Juuso’ ja FinE-lajike ’Konsta’ kerätään hieman raakoina ja kypsytetään varastossa.


Luumu- ja kirsikkapuut


Luumupuista on saatavilla kaksi FinE-lajiketta ’Kuokkala’ ja ’Sinikka’. Myös ’Yleinen punaluumu’ on kestävä lajike.


Kriikuna on luumun alalaji. Sen hedelmä on pienempi kuin oikean luumun. Kriikunan siemen eli kivi on tiukasti kiinni hedelmälihassa, joten se sopii parhaiten kokonaisena mehustettavaksi.


Suomen sääoloissa kestävät parhaiten niin sanotut hapankirsikkalajikkeet. Nimestään huolimatta ne ovat kypsinä melko makeita. Uusin tulokas kirsikoiden valikoimassa on hapankirsikoihin kuuluva matalakasvuinen pensaskirsikkalajike suklaakirsikka ’Chokoladnaja’.

Marjapensaan valinta


Mitkä marjapensaat sopivat kotipihalle?


Marjapensaista saa vähällä vaivalla hyvän sadon. Kotipihassa kannattaa kokeilla ainakin viinimarja- eli herukkapensaita. Perinteisten musta- ja punaherukoiden lisäksi nykyään on saatavilla erityisen c-vitamiinipitoisia viherherukoita ja makeita punaherukoita. Karviaispensaat ovat helppohoitoisia ja kypsiä marjoja on ihana napsia pensaasta suoraan suuhun. Vadelma vaatii enemmän hoitoa (kasvusto on leikattava vuosittain), mutta herkulliset marjat palkitsevat työn. Uusin kotipihojen marjasuosikki on pensasmustikka. Se vaatii happaman kasvualustan ja kohtuullista kastelua. Pensasmustikasta pitävät myös jäniseläimet eli se kannattaa suojata ainakin talveksi jyrsijäverkolla.


Mihin marjapensaat kannattaa istuttaa?


Muutamia marjapensaita voi istuttaa pieneenkin pihaan. Isompi marjatarha vaatii sen sijaan melko paljon tilaa. Siirtolapuutarhoissa marjapensaat istutettiin perinteisesti tonttien laidoille aidanteiksi. Tätä voi kokeilla myös omakoti- tai rivitalopihassa. Jos tontin rajalla oleva pensasaita on yhteinen naapurin kanssa, syötävän aidan istuttamisesta pitää tietysti neuvotella naapurin kanssa. Aidannepensaiksi sopivat parhaiten marja-aronia ja herukat.


Parhaan sadon marjapensaista saa aurinkoisella paikalla, mutta mustaherukka tuottaa kohtalaisen sadon puolivarjoisassakin paikassa.

Kasvihuoneen hankinta

Kasvihuone pidentää viljelykautta ja mahdollistaa lämpöä vaativien kasvien kasvattamisen. Ennen kasvihuoneen hankintaa kannattaa selvittää lupa-asiat ja miettiä millainen kasvihuone sopii parhaiten omiin tarpeisiin.


Tarvitseeko kasvihuone rakennusluvan?


Rakennusmääräykset vaihtelevat kunnittain. Tieto kasvihuoneen luvanvaraisuudesta selviää kotipaikkakuntasi asemakaavamääräyksistä tai rakennusvalvontavirastosta. Yleensä pieni kasvihuone ei edellytä rakennuslupaa, mutta toimenpidelupa voi olla tarpeen. Kasvihuoneen pinta-ala, korkeus ja sijainti tontilla (suhteessa tontin rajaan) vaikuttavat yleensä asiaan. Lue lisää aiheesta kasvihuoneen hankinta.


Keittiötarha kerrostalon pihalla

Viljelyinnostus on levinnyt myös kerrostalojen asukkaisiin ja yhteisöllisen lavatarhan perustaminen tai kaikkien yhteisen omenapuun istuttaminen ovat nyt yhtiökokousten suosikkiaiheita. Taloyhtiön piha kuuluu kaikille, joten on tärkeää että koko yhteisö on hankkeen takana. Erityisesti lapset ja lapsiperheet kannattaa ottaa suunnittelussa huomioon.


Kasvimaa, lavaviljelmä tai omenapuu kerrostalon pihalle


Ehdota viljelmän perustamista tai hedelmäpuiden istuttamista yhtiökokouksessa tai pihatalkoiden yhteydessä. Voit myös tehdä asiasta kyselyn rappukäytävän ilmoitustaululla ja pyytää halukkaita palauttamaan tiedon kiinnostuksesta vapaamuotoisella lapulla postiluukkuusi. Jos halukkuutta löytyy, kannattaa koota vastuullinen puuharyhmä asian eteenpäin viemiseksi. Yhteisellä pihalla on tärkeää, ettei viljelmä tai hedelmäpuut rajoita pihan muuta käyttöä, kuten leikkiä, tamppausta tai tuuletusta.


Katso lisätietoja sivun alalaidan linkeistä!

ruukkutarha

Yrttitarhan voi perustaa vaikka ruukkuihin. Pienissä astioissa yrtit vaativat päivittäistä kastelua.

 

kasvilava

Pienen pihan kasvimaa syntyy muutamasta lavakauluksesta, joissa voi kasvattaa vaikkapa salaatteja, porkkanoita ja herneitä.

 

kasvimaa

Isolle pihalle mahtuu perinteinen kasvimaa. Etualalla mansikkapenkki ja oikeassa sivussa perunamaa.

 

kasvihuone

Kasvihuone on monen tarhurihin haave. Kuva Annalan keittiöpuutarhasta Helsingistä.

 

potager-gunnebo_slot

Keittiötarha on aina kuulunut myös linnojen puutarhoihin, joskin isäntäväki siellä harvemmin ahersi. Tästä keittiötarhasta löytyy myös komea rivi säleikköomena- ja päärynäpuita. Kuva Gunnebo Slotin puutarhasta Göteborgista.

 

potager_katrinetorp

Potager on ranskalaistyyppinen keittiöpuutarha, jossa korostuu runsaus ja esteettisyys. Vihannesten ja juuresten ohella kasvatetaan paljon erilaisia kukkia ja yrttejä. Kuvan keittiötarha on Katrinetorpin kartanon mailla Malmössä.

 


Lähteet ja linkit

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *