Kuva: Biolan Oy
Hyötykasvien kasvattaminen parvekkeella
Itse kasvatettua ruokaa oman ikkunan takana – parveke on kaupunkilaisen keittiötarha! Avoparvekkeella viihtyvät parhaiten yrtit, palkokasvit, salaatit ja juurekset. Lasitettu parveke on kuin kasvihuone – siellä voit kasvattaa lämpöä rakastavia vihanneksia, kuten tomaatteja, chiliä, munakoisoa ja kurkkua.
Pikavinkit
- Tarkista parvekkeen ilmansuunta ja tuulisuus
- Valitse kasvatettavat kasvit olosuhteiden ja tilan mukaan
- Mitä suurempi ruukku, sitä helpompi hoito
- Kokeile yrttejä ja lehtivihanneksia parvekelaatikossa
- Amppeleihin sopivat mansikka ja rentoversoinen amppelitomaatti
- Ota lisätilaa seiniltä ja istuta köynnössäleikköön vaikka salkopapu
Mitä parvekkeella voi kasvattaa?
Kasvien valintaan vaikuttavat parvekkeen ilmansuunta, tuulisuus ja koko. Toiset kasvit tarvitsevat valoa ja lämpöä enemmän kuin toiset. Pienellekin parvekkeelle saa mahtumaan useita kasveja. Lisätilaa saa nikkaroimalla seinähyllyjä ja istuttamalla roikkuvia kasveja parvekkeen katosta riippuviin amppeleihin. Tuulensuojaa saa pystyttämällä sermejä tai kasvattamalla kasveja läpinäkyvissä muovilaatikoissa tai minikasvihuoneissa. Saatavilla on myös valmiita kasvatuskaappeja-, laatikoita ja -hyllyköitä.
Parvekkeen ilmansuunta ja tuulisuus
Parvekkeen ilmansuunta eli valo-olosuhteet
Katso mihin ilmansuuntaan parveke aukeaa ja varjostaako esim. toinen talo tai suuri puu parveketta. Pohjoisella parvekkeella aurinko paistaa vain aamulla ja/tai illalla, parveke on siis kasvien kannalta varjoinen. Eteläisellä parvekkeella aurinko paistaa koko päivän, joten parveke on kasvien kannalta aurinkoinen. Itäparvekkeelle aurinko paistaa aamusta puoleenpäivään, kun taas länsiparvekkeelle se paistaa iltapäivän. Näillä kahdella parvekkeella on kasvien kannalta puolivarjoinen kasvupaikka.
Parvekkeen tuulisuus eli lämpöolosuhteet
Valon lisäksi toinen kasveille merkityksellinen asia on kasvupaikan suojaisuus tai tuulisuus. Talon seinälinjan ulkopuolella oleva parveke on tuulisempi, kuin seinälinjan sisäpuoleinen parveke. Parveke, jonka alaosassa on kiinteä seinä on suojaisampi kuin parveke, jossa on vain kaide. Lasitettu parveke on kaikkein suojaisin, mutta auringon paistaessa se voi olla kasveille liian kuuma.
Parhaat parvekekasvit
Aurinkoisen, lämpimän parvekkeen kasvit
- Yrtit: Basilika, korianteri, laventeli, meirami, rosmariini, salvia, tilli, timjami
- Vihannekset: Tomaatti, chili, munakoiso, kurkku, kesäkurpitsa,
- Juurekset: retiisi, porkkana, peruna
- Palkokasvit: ruusupapu, pensaspapu, salkopapu
Puolivarjoisan parvekkeen kasvit
- Yrtit: Lipstikka, minttu, tilli, persilja, rakuuna, ruohosipuli, sitruunamelissa
- Vihannekset: salaatti, rukola, pinaatti ja kesäkurpitsa
- Juurekset: Porkkana, retiisi, peruna, punajuuri
- Palkokasvit: herne, ruusupapu, pensaspapu, salkopapu
Varjoisan parvekkeen kasvit
- Yrtit: Kirveli, minttu ja persilja
- Vihannekset: salaatti, pinaatti ja mangoldi
- Juurekset: punajuuri, retiisi
- Palkokasvit: herne
Tuulisen parvekkeen kasvit
- Yrtit: rosmariini, timjami, salvia, mäkimeirami, ruohosipuli, persilja
- Vihannekset: salaatti, rukola, lehtikaali, mangoldi, pak soi
- Juurekset: retiisi, porkkana, peruna
Ruukku, säkki vai laatikko?
Mitä suurempi kasvualusta kasveilla on, sen paremmin ne yleensä viihtyvät ja sitä helpompaa niiden hoito on. Mieti siis kahdesti ennen kuin istutat pieneen ruukkuun muita kuin kuivaa kasvualustaa sietäviä yrttejä.
Amppeleihin sopivat kasvit
Amppeleihin (tilavuus 5–10 litraa) sopivat yrtit, amppelitomaatit, mansikat ja lehtisalaatti.
Ruukkuihin ja ämpäreihin sopivat kasvit
Isoihin (tilavuus 10–20 litran) ruukkuihin, ämpäreihin tai parvekelaatikoihin sopivat chili, pensastomaatti, pinaatti, munakoiso ja lehtikaali.
Kasvusäkkeihin sopivat kasvit
Kasvusäkeissä (tilavuus 50 litraa) viihtyvät runkotomaatit, perunat, herneet, pavut, kurkut ja kesäkurpitsat.
Vinkki! Uusiomuovista valmistetut noin 100 litran saavit ja laastipaljut ovat paitsi suuria, myös edullisia ja kestäviä kasvatusastioita.
Onko parvekkeella kasvatettu ruoka turvallista?
Syötävien kasvien viljely kaupungin pölyssä ja pakokaasuissa mietityttää monia. Tutkimusten mukaan ilmanlaatu on huonointa kapeilla vilkasliikenteisillä kaduilla, joita reunustavat korkeat talot. Liikenteen hiukkaspäästöjen vuoksi tällaisten katujen varsilla, ainakin alimmilla parvekkeilla viljeltävien ruokakasvien valintaan ja käyttöön kannattaa kiinnittää huomiota. Pölynä kasvien pinnalle kertyvät ilmansaasteet saa kyllä huolellisella pesulla pois, mutta turvallisinta lienee olisi kasvattaa vain sellaisia kasveja, jotka kuoritaan ennen käyttöä.
Katupöly on runsaimmillaan keväällä lumien sulettua. Kasveja ei kannata laittaa parvekkeelle ennen kuin kadut on pesty puhtaiksi.
Maaperän haitta-ainepitoisuudet ovat yleensä harrasteviljelijän kannalta turvallisella tasolla. Jos kasvualustan laatu epäilyttää, voi aina viljellä säkeissä tai muissa suljetuissa astioissa, joihin hankkii puhtaan mullan.
Jatkuvasatoinen amppelimansikka on kiitollinen parvekekasvi. Se mahtuu pieneen tilaan ja tuottaa satoa nimensä mukaisesti koko kesän.
Etenkin pienellä parvekkeella kannattaa ottaa lisätilaa seiniltä. Kasvihyllyjen ja seinätelineiden avulla saat paljon tilaa ruukuille. Hyllyillä kasvit saavat myös enemmän valoa, kuin parvekkeen lattialla.
Kuvat: Biolan Oy
Lähteet ja linkit
- Citypuutarhat, Otava 2007
- Puutarha parvekkeella, Teos 2009
- The edible balcony, Kyle Cathie 2011
- Kaupunkiviljely.fi / parvekkeella
- Kaupunkiviljely.fi / saasteet
