lindforsmonica@gmail.com

palstaviljely

Kaupunkien viljelypalstat ja palstaviljely

Palstaviljely on tosi palkitseva harrastus ja sopii kaikille, joilla vain riittää aikaa palstan hoitoon. Antoisinta on kasvattaa palstalla sellaisia herkkuja, joita ruokakaupasta tai torilta ei löydy. Ahkera viljelijä huomaa työn tuloksen myös säästönä ruokalaskussa. Nyt palstoja vuokraavat eniten pari-kolmekymppiset urbaanit uusviljelijät, jotka haluavat syödä omin käsin kasvatettua, luonnonmukaista lähiruokaa – ja juuri siitä palstaviljelyssä onkin kyse!

Pikavinkit

  • Selvitä kuka vuokraa oman alueesi palstoja.
  • Ilmoittaudu jonoon, sillä odotusaika voi olla vuosia.
  • Kun saat palstan, pysähdy ja suunnittele.
  • Aloita viljely pienesti, ettet väsähdä ensimmäisenä vuonna.
  • Kasvata sitä, mitä tykkäät itse syödä ja nauti!

On vaikea sanoin kuvailla sitä ylpeyden tunnetta ja onnistumisen iloa, kun pyöräilee palstalta kotiin tarakalla kassillinen itse kasvatettuja vihanneksia. Palstaviljely vaatii toki työtä ja sitoutumista, mutta palkintona on puhdasta, itse kasvatettua ruokaa. Ja kaupan päälle saa vielä liikuntaa, raitista ilmaa ja käsillä tekemisen iloa – tykkään ja suosittelen lämmöllä kaikille!

 

Mistä saan oman viljelypalstan?

Monet isoimmat kaupungit, kuten Helsinki, Espoo, Vantaa, Lahti, Turku, Tampere, Kuopio, Joensuu, Oulu ja Rovaniemi vuokraavat asukkailleen viljelypalstoja. Vuokrausta hoitaa yleensä kaupunginosa- tai palstaviljelijäyhdistys, 4h-yhdistys sekä pääkaupunkiseudulla myös Hyötykasviyhdistys (ks. Sivun alalaidan linkit). Minimivuokra-aika on yksi vuosi. Vuokrahinnat vaihtelevat kaupungeittain ja palstan koon mukaan. Yleisin palstan koko on 10×10 neliötä eli aari. Vuokrahinta vaihtelee kaupungeittain (noin 20-50 e/v). Vuosivuokraan kuuluu yleensä kasteluveden käyttöoikeus kesällä. Edellisen vuoden vuokraajilla on yleensä etuoikeus vuokramaansa palstaan seuraavaksi vuodeksi.


Suosituimmille palsta-alueille on jopa vuosien jonot. Jos palstaa ei kuulu, voi yrittää ”alivuokrata” puolikkaan palstan nykyiseltä vuokralaiselta. Helpoiten se onnistuu tietysti jos tuntee jonkun joka olisi halukas luopumaan puolikkaastaan. Toinen vaihtoehto on laittaa palsta-alueen ilmoitustaululle lappu, jossa kertoo halukkuudestaan. Varsinkin ikäihmiset voivat olla helpottuneita oman viljelyalan puolittumisesta ja tietenkin myös palstaseurasta.


Jos pääset valitsemaan oman palstasi useista eri alueista, helpointa on aloittaa viljely sellaisella palstalla, jota on viljelty ainakin osittain edellisellä kaudella. Umpeen kasvaneen ja rikkaruohojen valtaaman palstan kunnostaminen on kova työ.

Palsta-alueiden säännöt

Palsta-alueiden sääntöihin kannattaa tutustua mahdollisuuksien mukaan jo ennen kuin hakee palstaa tai ilmoittautuu jonoon. Joillakin alueilla ei saa rakentaa viljelykehikoita / lavoja eikä palstalle saa istuttaa marjapensaita tai muita monivuotisia kasveja. Palstaa on viljeltävä joka vuosi, muuten menettää vuokraoikeuden. Tuholaisten ja rikkakasvien torjunta kemiallisilla kasvinsuojeluaineilla on yleensä kielletty. Näin varmistetaan, että palstalla tuotettu sato on varmasti luonnonmukaista.

Mitä palstalla voi kasvattaa?

Palstalla voi kasvattaa melkein mitä vaan! Eniten palstoilla näkee perinteisiä ruokakasveja, kuten perunaa, porkkanaa, sipulia ja salaattia. Monilla vanhoilla palsta-alueilla on marjapensaita ja mansikkapenkkejä. Ennen kuin kylvät ja istutat, tarkista palsta-alueen säännöt ja kysy palstanaapurilta onko alueella jotain tiettyjä kasvitauteja tai tuholaisia, jotka pitäisi ottaa huomioon. Esimerkiksi möhöjuuri-nimisen taudin vaivaamilla maa-alueilla ei kannata kasvattaa kaalia ja lanttua. Jos alueella on paljon lehtokotiloita, voi salaattisato mennä parempiin suihin. Porkkanat ja muut juurekset taas ovat citykanien ja muiden jäniseläinten herkkua.

Palstaviljelyn aloittaminen

Jokainen palsta on erilainen, joten ensimmäisen vuoden toimet riippuvat siitä millaisessa kunnossa palsta on aloittaessasi. Usein luovutettava palsta on jäänyt edelliseltä vuokralaiselta hoitamatta ja siksi palsta on annettu uudelle viljelijälle. Jos palsta kasvaa vain heinää ja rikkaruohoja, voi olla liian kova työ yrittää saattaa koko palsta viljelykuntoon ensimmäisenä kasvukautena.


Huomioi lähtötilanne!


Tutustu ensin palstaasi, sen kasvillisuuteen ja maaperään ja suunnittele rauhassa mistä lähdet liikkeelle. Nautit ensimmäisestä palstavuodestasi enemmän, kun et näännytä itseäsi heti liian kunnianhimoisilla viljelytavoitteilla.


A) Palstalla on viljelty, se näyttää keväiseltä pellolta => Onnea! Pääset aloittamaan viljelyn jo ensimmäisenä keväänä.


B) Palsta on osittain viljelty, osittain heinän/rikkaruohojen valtaama. => Jotain hyvää, jotain huonoa. Pääset aloittamaan viljelyn osittain jo ensimmäisenä keväänä. Mieti riittääkö voimasi ja aikasi rikkaruohottuneen alueen perkaamiseen.


C) Palsta on kokonaan heinän/rikkaruohojen valtaama. => Hups, työsarkaa siis riittää. Aloita suunnittelusta ja etene pienin askelin.


Viljelypalstan suunnittelu

Mittaa palsta, ota valokuvia ja suunnittele ruutupaperille millaisen keittiötarhan juuri sinä haluat. Päätä sitten minkä osan palstasta muokkaat viljelykuntoon ensimmäiseksi kaudeksi.


Ota suunnitelmassa huomioon ilmansuunnat sekä palstaa varjostavat puut ja rakennukset. Suurin osa viljelykasveista nauttii koko päivän auringonpaisteesta, mutta esimerkiksi raparperi ja salaatit viihtyvät myös puolivarjoisassa paikassa.


Jos palstalla on jo olemassa hyvinvoivia monivuotisia kasveja, ota ne mukaan suunnitelmaan. Tarvittaessa raparperin, monivuotiset yrtit ja pienet marjapensaat voi siirtää parempaan paikkaan. Muista piirtää palstalle myös pieni ”varikkoalue” tai jättää ainakin tilaa retkituolille ja työkalulaatikolle. Moni perustaa palstalle myös oman kompostin.


Viljelyksiä suunnitellessa ota huomioon kotisi säilytystilat sekä kasvisten menekki. Harvalla on enää kylmäkellari tai muuta sopivaa paikkaa peruna- ja juurensadon säilyttämiseen. Kesäkurpitsat, kurkut ja salaatti ovat tuoreeltaan käytettäviä, joten niitäkään ei kannata kasvattaa yli oman tarpeen. Papuja, herneitä, kaalia ja pinaattia on helppo pakastaa eivätkä ne vie suurta tilaa. Myös juureksia voi pakastaa lohkoina.


Ota viljelysten suunnittelussa huomioon myös viljelykierto.


Kurkkaa malliksi Tarhurin oma palstasuunnitelma kaudelle 2015. 


Tuoreimman palstasuunnitelman löydät blogista yleensä viimeistään huhtikuussa.

Palstaviljely alkaa suunnittelulla ja palstan kunnostamisella

Kun sain oman palstani, siinä oli edellisenä vuonna viljelty perunaa noin ¼ alueella. Toinen neljännes oli osittain rikkaruohojen vallassa. Puolet palstasta oli umpeenkasvanutta aluetta, siis ruohoa ja rikkaruohoja tasaisena mattona. Palstan takareunalla kasvoi vanhoja herukkapensaita.

 

Rikkaruohojen torjunta

Jokaisella palsta-alueella on alueelle tyypillisiä rikkakasveja. Näistä vaikeimpia ovat monivuotiset, voimakkaasti juurillaan leviävät voikukka, rönsyleinikki, vuohenputki ja juolavehnä.


Palsta-alueen ympärillä voi olla joutomaata, jossa kasvaa esim. pujoa, lupiinia ja muita siementäviä vihulaisia. Nämä kannattaa niittää ainakin palstan reunalta, etteivät ne pääse leviämään palstalle.


Nokkonenkin voi olla todellinen kiusankappale, mutta ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin. Nimittäin nokkonen viihtyy vain ravinteikkaassa maassa ja sehän on hyvä merkki viljelyä ajatellen. Lisäksi nokkosen lehdistä liotettava nokkosvesi on erittäin hyvä lannoite! Ja onhan nokkonen nykyään myös arvostettu villiyrtti.


Lue lisää aiheesta rikkaruohojen torjunta.


Rikkaruohojen tunnistamisessa auttaa Nettikasvio.

Rikkaruohojen kitkeminen on tärkeä osa palstan perustamistöissä

Rikkaviidakon perkaaminen voi tuntua alkuun toivottomalta. Urakkaa helpottaa, kun jaat palstan osiin ja päätät puhdistaa tänään yhden palan, huomenna toisen jne.

 

Maan muokkaaminen viljelykuntoon

Jaa palsta mielessäsi osioihin ja raivaa sitä vuosi ja pala kerrallaan. Voit edistää uusien alueiden käyttöönottoa myös välivuoden aikana.


Muokkaa aiemmin viljelty alue



  • Kitke rikkakasvit huolellisesti

  • Käännä maa lapiolla, talikolla tai jyrsimellä

  • Sekoita maahan eloperäistä ainesta, kuten kompostimultaa, palanutta karjanlantaa tai muuta luonnonlannoitetta

  • Muotoile kasvualusta viljelypenkeiksi, jätä riittävästi tilaa hoitokäytäville


Lue lisää vinkkejä maanparannukseen.


Lavaviljely

Lavakaulusten suosio on kasvanut räjähdysmäisesti ja nykyään niitä näkee monilla pihoilla ja palstoilla. Lavakauluksissa viljely on helppo ratkaisu etenkin silloin, jos kasvualusta on kertakaikkisen täynnä vaikeasti hävitettäviä (monivuotisia) rikkaruohoja.


Lue lisää aiheesta lavaviljely.


Lavakauluksia voi käyttää myös viljelypalstalla

Lavatarhan perustaminen käy nopeasti. Muista kitkeä rikkaruohot huolellisesti tai laittaa lavan alle suodatinkangas.

 

Palstan käytävät


Käytävät viljelypalstalla


Helppoa, muttei kovin kaunista: Voit antaa rikkaruohojen kasvaa käytävillä. Pidä rikkaruohokasvusto aisoissa trimmaamalla se nurin parin viikon välein. Loppukesällä rikkaruohojenkin kasvu taantuu.


Työläämpää, mutta siistimpää: Jos rikkaruohoja on vähän, leikkaa ne matalaksi ruohonleikkuukoneella tai trimmerillä. Peitä käytävät paksuilla sanomalehtinipuilla ja sen jälkeen hiekalla tai soralla. Haraa hiekkaan juurtuvat siemenrikkaruohot säännöllisti, niin käytävät pysyvät puhtaana.


Perinteinen tapa: Kitke rikkakasvit säännöllisesti ja kata käytävät oljella.

Monivuotiset kasvit palstalla

Vanhoilla palstoilla on usein marjapensaita, mansikoita, raparperia ja monivuotisia yrttejä. Tutki ensin monivuotisten kasvien kunto. Jos et ole varma kannattaako esim. marjapensaat säilyttää, niin odota ensimmäinen vuosi, katso tuleeko marjoja ja päätä pensaiden kohtalosta sitten.


Mansikkapenkki ei pärjää vuosikausia ilman hoitoa, joten se kannattaa yleensä uusia. Raparperi on sitkeä. Jos se pukkaa keväällä uutta alkua, saat varmasti piirakkatarpeet kesäkuussa. Palstalta saattaa löytyä myös lipstikkaa, minttua, mäkimeiramia ja ruohosipulia. Ne kannattaa yleensä säästää, mutta voit toki siirtää ne mielestäsi sopivampaan paikkaan.


Vanhojen marjapensaiden hoito



  • Kitke heinät ja rikkakasvit marjapensaiden juurilta.

  • Leikkaa keväällä vanhimmat (paksuimmat) versot pois maata pitkin.

  • Lannoita pensaat luonnonlannoitteella.

  • Kata pensaiden aluset esim. ruohosilpulla, oljella tai puunkuorikatteella.


Raparperin kasvatus ja hoito



  • Lannoita keväällä luonnonlannoitteella.

  • Kastele raparperia, jos kasvupaikka on kuiva tai raparperi näyttää kitukasvuiselta.

  • Poimi satoa katkaisemalla paksuimpia versoja. Älä käytä veistä vaan, ota kädellä tukeva ote varren alapäästä, kierrä ja vedä. Näin verso irtoaa luonnollisesti eikä kasviin jää turhaa haavapintaa.

  • Lopeta raparperin kerääminen heinäkuussa niin, että kasviin jää useita versoja jäljelle. Näin se jaksaa tehdä satoa taas ensi kesänä.

Annalan-palsta-alue

Annalan palsta-alue Helsingissä on yksi vanhimmista ja suosituimmista.

 

palstaviljely-ruotsissa

Siististi rajattu palsta on kuin pikkupiha. Harmi, ettei meillä saa rakentaa palstalle pikkumökkiä, kuten Englannissa tai edes kiinteää katosta, kuten tällä palstalla Tukholman liepeillä.

 

palstaviljely-kasvata-mita-haluat

Omalla palstallasi voit kasvattaa juuri sitä mitä tykkäät syödä! Aloittelijalle helppoa kasveja ovat mm. kesäkurpitsa, härkäpapu, pensaspapu, herne, lehtikaali, salaatti, pinaatti, sipuli, punajuuri ja peruna.

 

palstaviljely-auringonkukka

 Topakka auringonkukka toivottaa palstan omistajan tervetulleeksi ja ilostuttaa myös ohikulkijoita.

 


Lähteet ja linkit

Viljelypalstojen vuokraus eri kaupungeissa

3 kommenttia

  1. Raili Karimies-Okslahti sanoo:

    Hei, kaipaisimme kipeästi kevät-kesälle 2018 kasvimaata. Olemme poikani kanssa liittyneet Reko-lähiruokapiiriin ja ensi vuoden osalta tilanne on vaikea, kun isännän pellonvuokralainen (viljalla) annakaan pientä kasvimaaosuutta käyttöön. Reko toiminut hyvin ja poikani ja minä haluaisimme jatkaa siinä. Hän on ottanut jo selvää, mitkä kasvit (lajikkeet) soveltuvat parhaiten viljelyyn.

  2. Piia sanoo:

    Hei Monica

    Voin lisätä yhteystietosi (sähköpostiosoitteen tai muun linkin) yllä olevalle listalle, jos haluat?

    Tarhuri-Piia

  3. Monica Lindfors sanoo:

    Hei,
    Meillä olisi täällä Lopen Läyliäisillä yli kolme hehtaaria luomukunnossa olevaa peltoa, josta voisimme vuokrata yksityisesti viljelypalstoja halukkaille.
    Olisko tätä kautta mahdollista löytää linkit, joiden kautta saisimme yhteyden omaa palstaa kaipaaviin Hyvinkääm, Riihimäen, Klaukkalan, Karkkilan alueilla asuville (sijaitsevät n. 30 km säteellä täältä)
    Kiitos!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *