Kasvit – Kasvatusohjeet – Punajuuri

punajuuren-kasvatus

Punajuuren kasvatus

Punajuurien tai oikeammin punajuurikkaiden kasvatus on melko helppoa, kunhan tilaa on riittävästi. Isoja siemeniä on mukava kylvää ja rotevat taimet on helppo erottaa rikkaruohoista juurikasmaata kitkiessä. Kylvä punajuurikkaat kuohkeaan, lämpimään multamaahan kesäkuun alussa. Korjaa pikkupunajuuria kesän kuluessa heti käytettäväksi. Kokeile myös lehtiä sellaisenaan salaatissa tai pinaatin tapaan kypsennettynä.

Pikavinkit

  • Kalkitse ja lannoita kasvualusta.
  • Kylvä lämpimään maahan ja suojaa alkukesästä kasvuharsolla.
  • Harvenna taimet.
  • Kastele pitkinä poutajaksoina.

Kylväminen V-VI
Kasvuaika 80–100 vrk
Sadonkorjuu VII-X
Tilan tarve
Hoidon tarve
Osaamistaso

Punajuuren kasvualusta ja lannoitus

Punajuurikas viihtyy parhaiten kosteutta pidättävässä hiekansekaisessa multamaassa. Kovassa savimaassa tai kivikkoisella palstalla mukuloista voi tulla epämuotoisia. Punajuurelle sopiva pH on 6–7. Kalkitse maa tarvittaessa ennen kylvöä tai jo edellisenä syksynä. Älä kalkitse ”varmuuden vuoksi”, sillä liika kalkki voi aiheuttaa punajuureen rupea. Lannoita kasvualusta maltillisesti luonnonlannoitteella. Noudata tuotepakkauksen annosteluohjetta ja vältä liiallista typpilannoitusta, sillä punajuurikas kerää maaperästä nitraatteja pinaatin tapaan. Jos saatavilla on ruohosilppua, lisää sitä punajuurikkaiden katteeksi muutaman kerran kesä-heinäkuussa. Tällöin muuta lannoitusta ei tarvita. Ruohokate myös pidättää kosteutta kasvualustassa, mikä on punajuurelle mieleen. Lopeta ruohokatteen lisääminen heinäkuun lopulla, ettei punajuurikas saa liikaa typpeä.

Punajuuren viljelykierto ja kumppanuuskasvit


Viljelykierto: Punajuuri



Punajuuren eli punajuurikkaan kumppanuuskasvit




  • Hyvät kumppanit: Sipulit, valkosipuli, kaalit, salaatti, pensaspapu, herne, fenkoli, palsternakka, retiisi, retikka, kurkku ja kesäkurpitsa. Yrtit: Tilli, salvia ja mintut.

  • Huonot kumppanit: Purjo, peruna, porkkana, salkopapu, tomaatti ja maissi.

  • Ristiriitaista tietoa*: Pinaatti.

Punajuuren kylväminen


Punajuurikkaan kasvatus kasvimaalla, palstalla tai lavassa


Kylvä punajuurikkaat vasta, kun maa on lämmennyt kunnolla (vähintään +10 astetta). Lavakaulukseen pääset kylvämään vähän aiemmin kuin kasvimaalle, sillä koholla oleva multa lämpenee nopeammin. Parhaiten punajuurikkaat kasvavat 15–20 asteen lämmössä. Liian kylmä tai toisaalta liian lämmin sää voi saada ne kukkimaan, jolloin juuren muodostuminen heikkenee.


Liota punajuurikkaan siemeniä pari tuntia ennen kylvöä. Kylvä siemenet noin 10 cm välein noin 2–3 cm syvyyteen. Riviväli saa olla 20–40 cm riippuen kuinka kookasta lajiketta kasvatat. Jos haluat käyttää pikkupunajuuria kesän mittaan, voit kylvää tiheämmin ja käyttää joka toisen kasvin. Punajuurikkaan siemeniä on saatavana myös helpossa kylvönauhassa. Jos käytät nauhaa, kastele se litimäräksi ennen kylvövaon peittämistä mullalla.


Peitä siemenet mullalla tai hienolla hiekalla ja kastele kylvörivit huolellisesti. Merkkaa kylvörivit puukepillä tai kivellä. Suojaa kylvös kasvuharsolla, joka tasaa lämpötilan vaihteluita oikukkaina alkukesän viikkoina. Harso suojaa punajuurikkaita myös kirpoilta. Viritä harso tukien varaan, ettei se paina taimia. Kasvuharson alla pikkutaimet saavat hyvän startin. Voit pitää harsoa juurikkaiden päällä vaikka koko kesäkuun.  Harson huonona puolena on se, että sen alla myös rikkakasvit kasvavat nopeasti.


Harvenna ryppäissä kasvavat pikkutaimet. Sopiva taimiväli on 5–15 senttiä riippuen siitä korjaatko satoa kesän mittaan vai kasvatatko punajuurikkaita vain varastoitavaksi. Punajuuri hyötyy katteesta, esim. ruohosilpusta, joka pitää mullan kostena. Älä kuitenkaan lisää ruohosilppua enää heinäkuun jälkeen, jottei punajuuri kerää liikaa nitraatteja.


Kastele punajuurta pitkinä poutajaksoina. Punajuuret pyrkivät kasvaessaan nousemaan maan pinnalle jolloin juuren näkyvillä oleva pinta kovettuu. Voit mullata punajuurikkaat perunoiden tapaan niin kuori pysyy mehukkaampana.

Hyviä punajuurilajikkeita

Punajuurikkaat ovat lajikkeesta riippuen pyöreitä, soikeita, litteitä tai pitkulaisen muotoisia. Määrällisesti eniten satoa saa jopa 20 cm pitkiksi kasvavista jötkäleistä. Toisaalta pienet pyöreät lajikkeet kypsyvät varsinkin kesällä korjattuna nopeasti.


Hyviä punajuurilajikkeita ovat mm.



  • ’Detroit 2’ pyöreä, varma lajike

  • ’Forono’ pitkä lajike

  • ’Bull’s blood’ eli härän veri – myös lehdet ovat punaiset


Keltajuurikas ja raitajuurikas


Perinteisen punajuuren lisäksi on saatavilla valko-, kelta- ja raitajuurikkaan siemeniä. Keltajuurikas on punajuurikkaan keltainen muoto. Hyviä lajikkeita ovat mm. ’Burpee’s Golden’ ja ’Golden Detroit’. Maultaan keltajuuri on punajuurta miedompi eikä se värjää niin voimakkaasti. Raitajuurikkaiksi kutsutaan puna-valkoraidallisia lajikkeita, kuten ’Chioggia’. Myös valkoisia lajikkeita on olemassa mm. ’Albina Vereduna’.

Punajuuren sadonkorjuu ja varastointi

Punajuurikkaat muuttuvat vanhenmiten puiseviksi, joten sadonkorjuuta ei kannata pitkittää loputtomiin suuremman sadon toivossa. Korjaa pääsato eli varastoitavat punajuuret viimeistään ennen yöpakkasia. Sadonkorjuu kannattaa tehdä aurinkoisella ilmalla, sillä silloin punajuurikkaassa on joidenkin lähteiden mukaan vähemmän nitraatteja. Punajuurikas säilyy parhaiten 2-4 asteen lämpötilassa. Ilmankosteuden tulee olla riittävä, liian kuivassa punajuurikkaat nahistuvat.


Vanha konsti on tehdä niin sanottu talvi-istutus. Puulaatikoihin levitetään turve-hiekkaseosta ja maasta nostetut punajuuret ”istutetaan uudelleen” laatikoihin vieri viereen. Punajuuriin jätetään noin 1 cm naattia. Juurikkaat juurtuvat talvi-istutukseen ja niiden nestejännitys pysyy hyvänä. Ne voivat jopa kasvattaa vähän vartta.


Punaiset lajikkeet värjäävät sormet, vaatteet, leikkuulaudan ja muut ruoka-aineet – tämä kannattaa huomioida punajuurikkaiden käsittelyssä ja käytössä.

Mikä meni pieleen?


Punajuuren taimet näivettyivät. Taimipolte niminen lakastumistauti voi tappaa pienet taimet. Taimipoltetta on helpointa torjua kiertoviljelyllä eli vaihtamalla punajuurikkaan kasvupaikkaan vuosittain.


Punajuureen tuli rupea. Kuivana kesänä punajuurikkaaseen voi tulla rupea. Tätä voi ehkäistä kastelemalla kasvustoa tarvittaessa. Myös liiallinen kalkitus voi aiheuttaa rupea.


Punajuuri alkoi kukkimaan eikä kasvattanut juurta. Tähän on syynä yleensä liian varhainen kylvö tai erittäin kylmä alkukesä. Kylmyys virittää normaalisti kaksivuotisen kasvin kukkaan. Punajuurikkaat kannattaa kylvää lämpimään maahan ja taimet suojata kasvuharsolta viileällä ilmalla.

punajuuren-harvennus

Punajuurikkaan siemenpallot ovat itseasiassa ”hedelmiä”, jotka sisältävät useita siemeniä. Pikkutaimet nousevat maasta ryppäinä, jotka harvennetaan.

 

punajuuri

Jos harvennus unohtuu, punajuurilla on loppukesästä ahdasta.

 

punajuuri-forono

’Forono’-lajike on satoisa. Yksi pitkulainen punajuurikas vastaa kokonsa puolesta 2–3 tavallista punajuurta.

 

keltajuuri burbee's golden

Keltajuurikas on punajuurikkaan oranssinkeltainen muoto. Keltajuurikkaan lehdet ovat meheviä ja maukkaita sellaisenaan salaatissa tai pinaatin tapaan käytettyinä. Kuvassa keltajuurikas ’Burpee’s Golden’.

 


Lähteet ja linkit

  • Oma keittiöpuutarha, Otava 2010
  • Lavatarhuri, Tammi 2015

Punajuurikkaan siemeniä

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *